Final-Banner-LMM
 

Lunark Moon Mission

Avaruusarkkitehdit testaavat kuuasumusta Grönlannissa

Kaksi nuorta arkkitehtia pystyttää kehittynyttä teknologiaa sisältävän kuuasumuksen arktisen Grönlannin syrjäseudulle syksyllä. Se kuuluu tutkimusprojektiin, jossa selvitetään, miltä muuttaminen Kuuhun tuntuu omassa kehossa.

”Olemme täysin eristyksissä. Siellä on jääkylmää. Maisema on yksitoikkoinen. Ympäristössä ei ole mitään virikkeitä. Siksi Kuun pinnalla asumista simuloidaan niin tarkasti kuin se ylipäätään on mahdollista maapallon pinnalla.”

Näin kertoo 25-vuotias Sebastian Aristotelis, joka omistaa SAGA Space Architects -toimiston yhdessä kaksi vuotta nuoremman Karl-Johan Sørensenin kanssa. Nämä kaksi nuorta avaruusarkkitehtia lähtevät syyskuussa Luoteis-Grönlantiin majoittuakseen kolme kuukautta LUNARK Habitat -kuuasumuksessa, jonka he ovat suunnitelleet itse

Tarkoituksena on tutkia, mitkä kasviseinien kaltaiset arkkitehtuurin elementit vaikuttavat tehokkaimmin. Siksi paikka on valittu huolellisesti Grönlannin autiolta alueelta. Ainoastaan heidän mukanaan tuomansa esineet stimuloivat heitä.

Avaruusarkkitehdit jäljittelevät Kuuhun muuttamista niin tarkasti kuin mahdollista. Alue on mustan rantansa ja 30 asteen pakkasen ansiosta yksi harvoista paikoista, joissa olosuhteet ja maisema muistuttavat Kuuta läheisesti. Siksi he ottavat mukaansa pelkkiä välttämättömyystarvikkeita.

image

”Kaiken täytyy mahtua avaruusalukseen, joten tilankäyttö optimoidaan. Emme ota mukaan mitään ylimääräistä”, kertoo Sebastian Aristotelis.

Tilankäytön optimoimiseksi kuuasumuksen rakenne perustuu origamiin eli japanilaiseen paperintaitteluun. Se avautuu itsestään. Kun alumiinikehys on lukittunut, kalusteet, ruokaa ja vettä sisältävä lämpöeristetty asumus on pian muuttovalmis.

 

 

Odin toimii LUNARK-asumuksen aivoina
LUNARK Habitat ei ole mikään tavanomainen kahden miehen teltta, joka avautuu käden käänteessä. Tämän kehittyneeseen teknologiaan perustuvan avaruusasumuksen 46 tunnistinta mittaavat esimerkiksi aktiivisuutta ja kosteutta sekä unen ja ilman laatua.

Tunnistimet keräävät tietoja useiden tutkimusryhmien käyttöön. Tämän jälkeen ne julkistetaan muillekin tutkijoille. Nuoret arkkitehdit ovat nimenneet tunnistimet korpeiksi. Ne raportoivat Odinille – kannettavalle Lenovo-tietokoneelle, jossa ei ole puhallinta.

”Lenovo-tietokoneemme Odin näkee kaiken. Se ilmoittaa kunnossapitotarpeista etukäteen. Jos esimerkiksi ilmankosteus laskee liian alas, se voi esimerkiksi kehottaa tarkastamaan, onko tietyssä asumuksen rakenteen paneelissa vika”, kertoo Sebastian Aristotelis.

Pikkuviat voidaan korjata mukanamme tuomamme 3D-tulostimen avulla. Sen avulla voidaan tulostaa varaosia, jotta asumus kestää ääriolosuhteissa ja että aurinkopaneelit tuottavat sähköä asumukseen.

 

 

Varusteisiin täytyy voida luottaa
Karl-Johan Sørensen ja Sebastian Aristotelis voivat ottaa LUNARK Habitat -asumukseen mukaan vain rajoitetun määrän tavaroita – sama koskee Kuuhun matkustamista. Siksi varusteiden täytyy kestää ja selviytyä ankarissa olosuhteissa.

”Meidän täytyy voida luottaa niiden pysymiseen kunnossa. Siksi otamme mukaan Lenovo-tietokoneen. Tehtävän onnistuminen riippuu tietokoneista. Työskentelemme niiden avulla, ja ne ovat ainoa viihteen lähde, joten niihin täytyy voida luottaa”, korostaa Sebastian Aristotelis. Lenovo on lahjoittanut projektiin kaksi ThinkPadia ja kaksi työasematasoista ThinkStationia. Nämä vankkarakenteiset tietokoneet kestävät. Tehokas Intel® Xeon® prosessori, SSD ja suuri muistin määrä varmistavat suorituskyvyn. Lenovo-työasemia ei valittu sattumalta.

 

sebastian
Sebastian Aristotelis
Expedition Manager & Architect

Olen käyttänyt Lenovo-tietokoneita jo pitkään. Asumus suunniteltiin edellisen Lenovo-tietokoneeni avulla. Se on seurannut minua ympäri maailman. Olen matkustanut se mukanani sekä viidakossa että autiomaassa – ja se toimii täydellisesti. Myös kansainvälisellä avaruusasemalla käytetään ThinkPadejä, joten valinta oli selvä: halusimme mukaan Lenovo-tietokoneet.


Karl-Johan ja Sebastian pääsivät kosketuksiin avaruusprojektin kanssa ensimmäistä kertaa aavikolla. Vuonna 2019 he auttoivat israelilaisia tutkijoita suunnittelemaan vastaavan tutkimusprojektin, joka toteutettiin Israelissa Negevin autiomaassa.

Siitä ei ollut heille juurikaan hyötyä, koska he eivät osallistuneet varsinaiseen kokeeseen. Kun rakenne oli valmis, he lähtivät kotiin. Tämä innosti heitä käynnistämään oman projektin. Tällöin ajatus LUNARK Habitat -asumuksesta sai alkunsa.

 

 

Vuosien kiinnostus avaruutta kohtaan
Ei ole sattuma, että avaruusarkkitehdit kutsuttiin Israeliin auttamaan Mars-asumuksen rakentamisessa. He ovat herättäneet huomiota kansainvälisissä avaruuspiireissä jo useita kertoja.

Näin kävi ensimmäisen kerran, kun he voittivat kansainvälisen arkkitehtikilpailun, jossa oli tehtävänä suunnitella asumus Marsiin. Palkintona he pääsivät Delftiin Hollantiin osallistumaan International Space University -avaruuskorkeakoulun järjestämälle jatko-opiskelijoille tarkoitetulle kurssille. Siellä nämä nuoret arkkitehdit tekivät vaikutuksen esimerkiksi NASAn edustajiin.

”Se oli uskomaton kokemus. Avaruus on kiinnostanut meitä molempia jo useita vuosia. Kun osana arkkitehtiopintoja piti perehtyä renessanssiin, keskityimme avaruuteen. Siksi tuntui uskomattomalta, että NASAn edustajat pitivät projektiamme mielenkiintoisena”, kertoo Sebastian Aristotelis.

Avaruuskorkeakoulu kannusti kahta nuorta arkkitehtia osallistumaan Moon Village Associationin kilpailuun kuuasumuksen suunnittelemisesta. Silloin he suunnittelivat origamiin perustuvan auki taittuvan kuuasumuksen ensimmäistä kertaa.

Vajaan vuoden kuluttua eli vuonna 2019 he ryhtyivät valmistelemaan omaa tehtäväänsä kuussa. Karl-Johan ja Sebastian keskittyivät simuloimaan kuulentoa. Olihan kulunut 50 vuotta siitä, kun Neil Armstrong ja Buzz Aldrin astuivat Kuun pinnalle. Tavoitteena oli pystyä viettämään tulevaisuudessa Kuun pinnalla paljon pidempään kuin 21 tuntia ja 36 minuuttia, jotka Armstrong ja Aldrin siellä oleskelivat. He itse kuvaavat asiaa näin:

”When we go to the Moon, we must thrive, not just survive.”

 

lunark-mission-fact-box.jpg